Tiesitkö, että tekoälyllä tuotettu tai muokattu realistinen kuva tai video saatetaan joutua merkitsemään?
2.8. voimaan tullut EU:n tekoälyartikla antaa ammattilaisille ja viestintää työkseen tekeville sekä yrityksille uusia tarkennuksia liittyen aiheeseen. Muutos ei kosketa yksityishenkilöitä.
Uuden artiklan tarkoitus ei ole vaikeuttaa tekoälyn käyttöä, vaan lisätä avoimuutta silloin, kun realistinen tekoälyn avulla toteutettu sisältö voidaan erehdyksessä tulkita aidoksi.
Keskustelu asiasta on ollut värikästä. Uutta artiklaa on pidetty epäselvänä, sen valvonnan toimivuutta on epäilty, ja moni on pohtinut, mistä oikeastaan tietää, milloin merkintä on tarpeen.
Osa kritiikistä on perusteltua. Osa taas kertoo siitä, että uutta toimintatapaa vasta harjoitellaan.
Minusta keskustelussa on kuitenkin jäänyt yksi näkökulma lähes kokonaan huomiotta.
Sinä. Ostaja. Julkaisija.
Faktat artiklasta: Tekoälyä koskevia läpinäkyvyysvelvoitteita, eli AI Actin artikla 50, alettiin soveltaa 2.8.2026 osana EU:n tekoälysääntelyä.
Mitä ostajan pitää tietää
Mitä sinun pitäisi tietää, kun ostat kuvia, videoita tai muuta sisältöä organisaatiosi käyttöön?
Ensimmäiseksi on hyvä tiedostaa, että toimeksiannon ulkoistaminen ei ulkoista vastuuta. Vaikka ostat valmiin videon, kuvan tai muun kampanjamateriaalin ulkopuoliselta tekijältä, vastaat edelleen siitä, mitä organisaatiosi julkaisee. Kiekko pysähtyy sinuun. Aina.
Pelkkä tiedosto ei enää riitä
Sinun tulee tietää myös, miten sisältö on tehty. Onko työssä käytetty generatiivista tekoälyä? Missä vaiheessa? Onko tekoäly luonut koko sisällön vai onko sitä käytetty vain yksittäisiin muokkauksiin?
Tämä ei ole pelkästään tekoälyn säädöksiin liittyvä kysymys. Samat tiedot ovat usein tärkeitä myös tekijänoikeuksien, lisenssien, arkistoinnin, tietoturvan ja myöhempien päivitysten kannalta.
Uskon, että tulevina vuosina yhä harvempi organisaatio tyytyy vastaanottamaan pelkän kuvan tai videon. Sen rinnalle tarvitaan myös tieto siitä, miten sisältö on syntynyt.
Ehkä suurin muutos ei olekaan merkintä. Ehkä suurin muutos on se, että digitaalisen sisällön mukana alkaa kulkea sen muokkaamisen historia.
Julkaisun taustatiedot
Osa tekoälypalveluista mahdollistaa kuvan tai videon alkuperä- ja muokkaustietojen tallentamisen tiedoston mukaan sen ns. taustatietoihin. Näihin voidaan sisällyttää myös tieto siitä, että sisällön tuottamisessa tai muokkaamisessa on käytetty tekoälyä.
Parhaimmillaan nämä tiedot kulkevat tiedoston mukana koko sisällön elinkaaren ajan. Eli käytännössä kaikki tieto kuvan toteuttamisesta aina sen nykyiseen versioon asti säilyy.
Toivottavasti tulevaisuudessa nähdään yhä kattavampia ja yhtenäisempiä tapoja tallentaa myös esimerkiksi generointikehote, muokkaustapa ja muut työnkulun kannalta olennaiset tiedot.
On kuitenkin hyvä ymmärtää, että pelkkä tiedostoon upotettu metatieto on helppo poistaa kokonaan. Mutta mikäli tiedot on tallennettu pilveen, ne voidaan palauttaa digitaalisen sormenjäljen ja näkymättömän vesileiman avulla.
Kuvan taustatietoja voidaan täydentää myös jälkikäteen niitä tukevilla palveluilla ja työnkuluilla. Tästä hyvänä esimerkkinä on Adoben Content Authenticity -sivu -sivu. Linkki sivustoon.
Faktat taustatiedoista: Yksi tällainen avoin standardi on C2PA. Adobe hyödyntää sitä Content Credentials -metatiedoissaan, ja myös OpenAI lisää C2PA-metatietoja GPT Image -mallilla tuotettuihin kuviin. Molemmissa tarkoituksena on, että sisällön historia kulkee tiedoston mukana mahdollisimman luotettavasti.
Tiedä, mitä julkaiset
Tässä on oikeastaan koko kirjoituksen tärkein ajatus. Se, mitä sinulle kerrotaan julkaisun taustatiedoista, on osa hyvää asiakassuhdetta.
Mutta ostaja ei voi vaatia tietoa, jota kukaan ei tarjoa. Siksi vastuu kulkee myös toiseen suuntaan.
Minusta jokaisen luovan alan palveluita tarjoavan pitäisi kertoa, missä laajuudessa työssä on käytetty tekoälyä sekä mitä oikeuksia ja käyttöehtoja toimitettavaan materiaaliin liittyy. Näin asiakas tietää, mitä hän on ostamassa ja mitä hän on julkaisemassa.
Mutta jotta tämä onnistuu, asiakkaan pitää osata vaatia tietoa ja tekijän pitää osata toimittaa se.
Vastuunjako ja sovitut toimenpiteet kannattaa kirjata sopimukseen. Näin molemmat osapuolet tietävät, kuka vastaa esimerkiksi tekoälyn käytön dokumentoinnista ja mahdollisista merkinnöistä.
AI Act toi mukanaan uusia velvoitteita. Ehkä tärkein niistä ei kuitenkaan ole merkintä. Vaan se, että asiakkaalla on oikeus tietää, miten hänen ostamansa sisältö on syntynyt.
Siksi nyt on hyvä hetki päivittää toimeksiannot ja sopimukset ja varmistaa, että itse tuotettu kuva ja video täyttävät sääntelyn ehdot merkitsemisen osalta.
Lisää asiaa aiheesta
OpenAI: C2PA and SynthID in OpenAI-generated images
Euroopan komissio: Transparency obligations under Article 50 of the AI Act
C2PA (Coalition for Content Provenance and Authenticity): c2pa.org
Adobe: Content Credentials overview
